Kysymyksiä kaasuautosta, tankkaamisesta yms.

Miten kaasuautolla ajaminen poikkeaa tavallisella bensiiniautolla ajamisesta?

Kaasuauton ajo-ominaisuudet eivät poikkea ”perinteisistä” autoista mitenkään. Tunne ajon aikana on samanlainen, vain mittariston merkkivaloista voi päätellä, ajaako bensiinillä vai kaasulla.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys001)

Mistä löydän Suomen tankkausasemien sijainnit?

Täältä löytyy tankkausasemat kartalla:

Puhelimessa toimiva Tankille.fi -sovellus on myös kätevä. Asetuksissa voi laittaa vain biokaasu- ja maakaasuasemat näytettäviksi.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys002)

Onko uusia kaasuntankkausasemia suunnitteilla? Minne niitä on tulossa?

Tämän kysymyksen vastauksessa uusien kaasuntankkausasemien lista ei valitettavasti ole pysynyt likimainkaan ajan tasalla, niin kovaan tahtiin uuisa asemia on avattu.

Kevään 2023 Ainakin seuraavien asemien tiedämme olevan suunnitelmissa tai jo hiljattain avattu:

• Kurikan Jalasjärvelle on avattu kaksikin uutta biokaasun tankkausasemaa:
  + Ala-Marttilan Biokaasu osoitteessa Marttilantie 100 ja
  + Farmikaasu osoitteessa Pikku-Viinamäentie 62 C
• Lievestuoreen lämpö on avannut biokaasun tankkausaseman osoitteessa Kelkkamäentie 273, Lievestuore (Laukaa), 9-tien lähellä
• Wegas biokaasun tankkausasema Raatekankaalla Joensuussa osoitteessa Wahlforssinkatu 18b on avattu
• Pyhäjärven biokaasu Oy;n biokaasuasema on avattu Nelostien ja Vt 27:n risteysalueella – Vaskikellon vieressä
• EnvorGroupin tankkausasema osoitteessa Lounatuulentie, Pori (Scanian vieressä 8-tien varressa) on avattu
• Gasumin verkosto on viime aikoina laajentunut seuraavilla asemilla:
  – Vantaa Länsimäki (Länsisalmentie 3)
  – Järvenpää Boogie-yritysalueella (Diggarinkatu 8 A
  – Lappeenrannan toinen asema (Hirsimäenkatu 4)
  – Liedon asema (Eteläkaari 1) palvelee nyt myös henkilö- ja pakettiautoilijoita
  – Keuksuontie 2, Sipoo (LNG + CNG)
  – Vantaankoskentie 60, Vantaan Kivistö (LNG + CNG)
  – Kotka, Jylpyntie 38
  – Pirkkala, Teollisuustie 2
• Mediatietojen perusteella Gasum kaavailee uusia asemia edellä mainittujen lisäksi Jyväskylään
  (https://yle.fi/a/74-20004345)
  ja Rovaniemelle (https://www.lapinkansa.fi/pohjoisin-kaasuautojen-tankkauspiste-voi-tulla-rov/4477375) 
• Lehtiuutisen mukaan Pedersören Edsevössä pääsee tankkaamaan paikallista biokaasua viimeistään vuoden alussa 2023
  https://www.pietarsaarensanomat.fi/uutinen/638059?src=rss
• Kuorttiin osoitteeseen Hennalantie 10, Pertunmaa on avattu viimeisin e-kaasuasema, muut e-kaasuasemat ovat Mikkelissä Graanin ostoskeskuksen yhteydessä, Tuskussa ja Haukivuorella asemankylän läheisyydessä.
• Tuusulan asuntomessualueen kupeeseen Nesteen huoltoaseman yhteyteen on avattu Suomen Kaasuenergian bio- ja maakaasun jakelupiste
• Stormossen on avannut toisen asemansa Vaasan ABC:llä osoitteessa Kiitokaari 2.
  Stormossenin asemat toimivat BIG Biokaasu -brandin alla.
• Pietarsaaressa Snellmanin tehtaalla (Kuusisaarentie 1) voi myös jo tankata biokaasua
• SEOlla on kaksi asemaa Oulun seudulla – Kaakkuri ja Ala-Temmes
• VSS Biopowerin biokaasun jakeluasema Säkylässä on aloittanut toimintansa. Tankkausasema sijaitsee biojalostamon yhteydessä Länsi-Säkylän yritysalueella osoitteessa Kauniinsannantie 10.
• Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n biokaasua jakelevia BIG-biokaasuasemia on avautunut jo neljä:
  • Lappeenranta
    Eteläkatu 5
  • Imatra, Vuoksenniska
    Sauramonkuja 5-7
  • Parikkala
    Koirniementie 6
  • Luumäki, Taavetti
    Kanervatie 4
  • Lappeenrannan Kukkuroinmäen jätekeskuksen biokaasuasema Hulkonmäentie 130
• Kyrö Distillery Companyn asema Isossakyrössä on avattu. Aseman osoite on Kalpatie 2, 61500 Isokyrö.
• Joutsan Ekokaasu Oy:n / Metener Oy:n biokaasun tankkausasema Joutsassa on taas myös avoinna.
• Vuorenmaan maitotilalle Haapaveden Lehonsaareen on valmistunut biokaasulaitos ja biokaasun tankkausasema. https://www.haapavesi-lehti.fi/uutinen/612263
• Pirkanmaan Jätehuolto Oy rakentaa Nokian Koukkujärvelle biokaasulaitosta, jonka käyttöönotto on viivästynyt. Sen yhteyteen tuleva myös BIG-biokaasun tankkausasema avattaneen talvella 2022-23
• Ilkka-Pohjalainen ja Viiskulma-lehtien uutisen mukaan myös Alavudelle Tuuriin on tulossa biokaasuasema

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys024)

Missä Virossa, Ruotsissa ja muualla Euroopassa voi tankata? Eli miten löydän muiden maiden tankkausasemat?

NGVA:n (The Natural & Bio Gas Vehicle Association) sivuilta löytyy kartta kaikista Euroopan kaasuntankkausasemista:

Etukäteen voi katsoa vaikka reitin (esim. Tukholma – Bryssel) varrelle osuvat asemat:

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys003)

Kuinka kauan kaasuauton tankkaaminen kestää?

Kaasuauton tankkaaminen kestää yleensä 3-5 minuuttia ja on ihan yhtä kätevää ja helppoa kuin bensa- ja dieselautonkin tankkaaminen, itse asiassa vain siistimpää ja hajuttomampaa.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys004)

Kaasua myydään kiloina. Paljonko yksi kilo kaasua vastaa bensiiniä tai dieseliä?

Yksi kilo kaasua vastaa 1,56 litraa bensiiniä ja 1,39 litraa dieseliä. Energiasisällöltään maa- tai biokaasu on 50 MJ/kg, kun vastaavasti bensiini on 32 MJ/l ja diesel 36 MJ/l.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys005)

Mitä kaasua kaasuautoon voi tankata?

Kaikkiin Suomessa myytäviin kaasuautoihin voi tankata joko bio- tai maakaasua, jotka molemmat ovat metaania. Kaasuautoilija voi tankata aina samaa kaasua tai vaihtaa halutessaan kaasusta toiseen milloin tahansa. Gasumin tankkausasemilla on valittavana sekä bio- että maakaasua, useimmilla muiden toimijoiden asemilla on tarjolla pelkästään biokaasua.

Ulkomaillakin voi huoletta tankata pelkäämättä tankkaavansa vääränlaista kaasua, sillä esimerkiksi Saksan Autogas/LPG-asemien tankkausliittimet eivät sovi suomalaisiin kaasuautoihin.

(http://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys006)

Mitä kaikki kaasuista käytetyt lyhenteet (CNG, LNG ym.) tarkoittavat?

CNG
Compressed Natural Gas
Paineistettu maakaasu
(Paineistettuna, kaasumaisena, kaasua käytetään mm. henkilöautoissa)

Monissa yhteyksissä CNG toimii myös yleiskäsitteenä autoon tankattavalle kaasulle erittelemättä onko kaasu maakaasua vai biokaasua. (Katso myös ”Liikennekaasu”.)

CBG tai CBM
Compressed BioGas /
Compressed BioMethane
Paineistettu biokaasu/biometaani,
samaa ainetta siis, mutta vähän eri nimityksiä käytetään, Suomessa useimmin käytössä CBG, esimerkiksi Essti Gaas käyttää termiä CBM
(Paineistettuna, kaasumaisena, kaasua käytetään mm. henkilöautoissa)

LNG
Liquefied Natural Gas
Nesteytetty maakaasu
(Nesteytettynä kaasua käytetään raskaissa ajoneuvoissa)

LBG
Liquefied BioGas
Nesteytetty biokaasu
(Nesteytettynä kaasua käytetään raskaissa ajoneuvoissa)

L-CNG tai LCNG
Liquefied-Compressed Natural Gas
Maakaasu, joka on asemalla varastoituna LNG:nä, mutta muutetaan henkilöautoihin tankattavaksi CNG:ksi

L-CBG tai LCBG
Liquefied-Compressed BioGas
Biokaasu, joka on asemalla varastoituna LBG:nä, mutta muutetaan henkilöautoihin tankattavaksi CBG:ksi

Liikennekaasu
Liikennekaasu tarkoittaa yleiskäsitteenä mitä tahansa autoon tankattavaa kaasua, Suomessa kuitenkin aina metaania eli joko maakaasua tai biokaasua. Usein vastaavana käsitteenä on käytössä myös CNG, vaikka se tarkasti ottaen tarkoittaakin vain maakaasua.
Yleisnimityksenä parempi olisi CMG/LMG (Compressed/Liquefied Methane Gas, paineistettu/nesteytetty metaanikaasu). Jos siis esimerkiksi sanotaan, että auton polttoaine on CMG, se tarkoittaa, että autoon voi tankata joko maa- tai biokaasua. CMG/LMG -käsitteitä näkyy kuitenkin käytettävän melko vähän.

Fordonsgas
Ruotsissa monilla asemilla myydään fordonsgas-nimellä maa- ja biokaasun sekoitusta, jossa keskimäärin biokaasun osuus on nykyisin jopa 90 %

Autogas
Saksassa ja muualla Euroopassa Autogas-nimellä myydään nestekaasua. Nestekaasuautot ovat esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa yleisempiä kuin maa-/biokaasusautot ja siksi Autogas myös yleisempi polttoaine näissä maissa. Suomessa nestekaasua ei voi käyttää polttoaineena sen korkean verotuksen vuoksi.

Oheisessa Moottori-lehden artikkelissa on kattava sanasto laajemminkin liikennepolttoaineisiin ja päästöihin liittyvistä käsitteistä

Qpowerin blogissa Heikki Koponen selittää hyvin metaaniin liittyviä peruskäsitteitä. Mikä on biokaasun ja biometaanin ero? Entä mikä erottaa sähköpolttoaineen ja synteettisen polttoaineen? Mikä Power-to-X?

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys007)

Mitä eroa on maakaasulla ja biokaasulla

Perustiedot maakaasusta ja biokaasusta löytyvät täältä:

Täällä perustelemme miksi kannatamme niin voimakkaasti biokaasun suosimista maakaasua enemmän:

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys008)

Miksi joskus tankki jää vajaaksi? Miksi tankkiin saatavan kaasun määrä vaihtelee eri asemilla?

Kaasuntankkausasemalle kaasu joko tulee suoraan kaasuputkiverkostosta (vain Gasumin asemille kaasuputkiverkoston alueella) tai sitä toimitetaan konteissa. Asemalla kaasun paine nostetaan korkepainekompressoria käyttäen reilun 200 barin paineeseen ja näin paineistettuna kaasua säilytetään kaasuvarastossa eli pullopatterissa. Tankatessa kaasua syötetään auton tankkiin niin kauan, että auton tankissa oleva paine nousee yhtä suureksi kuin aseman varastossa. Jos aseman varastossa kaasun paine ei ole riittävän korkea, ei auton tankkiinkaan saada täyttä painetta ja tankki jää vajaaksi. 

Linkki e-kaasuasemat Etelä-Savon Energia Oy:n tuottamaan esitykseen siitä, millainen on paineen vaikutus kaasun tilavuuteen.

Useimmiten syy vajaaseen tankkaukseen siis on, että pullopatterissa eli paineistetussa kaasun varastossa ei ole tarpeeksi painetta edellisen tankkauksen jäljiltä. Tällöin perussyy on tietenkin se, että kompressoria ja pullopatteria ei ole mitoitettu vastaamaan kaasun kysyntähuipun vaatimaa tarvetta. Kysyntähuippua varten pitäisi olla riittävästi paineistettua kaasua valmiina pulloissa. Usein auttaisi se, että pullopatterin koko olisi isompi, kompressori ehtisi kyllä rauhallisempina aikoina tuottaa riittävästi paineistettua kaasua varastoon.

Kaasun kysyntä on monilla asemilla päässyt yllättämään, mikä on tietenkin toisaalta hyväkin asia, joskin tosi kiusallinen omalle kohdalle sattuessa.

Joissakin tapauksissa syy voi toki olla vieläkin yksinkertaisempi ja pahempi eli se, että kaasu pääsee täysin loppumaan esimerkiksi tuotanto-ongelmien takia.

Kapasiteettiongelmia siis asemilla on, ne on tiedossa ja ongelmia korjataan mahdollisuuksien mukaan. Ongelmia vähättelemättä voinee kuitenkin sanoa, että mm. Kaasua tankkiin! -ryhmässä asiasta käydyn keskustelun perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että yleisellä tasolla tankin vajaaksi jääminen ei ole kovinkaan yleistä esimerkiksi Gasumin asemilla. Kommentteja tulee aika paljon myös tyyliin ”90 tkm takana eikä mainittavia ongelmia tankkauksessa”.

Myös lämpötila vaikuttaa kaasun paineesen jonkin verran aiheuttaen tankattavan määrän pientä vaihtelua.

Edellä sanottu koskee ns. tavallisia kevyen ajoneuvokaluston CNG-asemia. Asemille, joilla on myös raskaan kaluston LNG-tankkausmahdollisuus, kaasu toimitetaan nesteytettynä LNG:nä ja henkilöautoihin tankattava paineistettu kaasu (CNG) tuotetaan höyrystämällä tästä nesteytetystä kaasusta. Höyrystetyssä kaasussa on korkeampi etaanipitoisuus kuin kaasuverkossa olevassa paineistetussa kaasussa. Etaani on painavampaa kuin metaani ja tämän johdosta tankattu kaasumäärä painaa hieman enemmän, ja kaasua menee tankkiin kilomääräisesti enemmän kuin muilla kaasutankkausasemilla.

Ylitankkauksesta ja turvallisuudesta ei tarvitse huolehtia, koska LNG-asemilla käytettävät paineet ovat samat kuin muillakin tankkausasemilla. Tankkauksen jälkeen kaasusäiliössä oleva kaasu on 200 baarin paineessa. Höyrystämällä tuotettu paineistettu kaasu täyttää korkealaatuisen liikennekaasun laatuvaatimukset.

LNG-CNG-asemia ovat seuraavat Gasumin asemat:
– Helsinki Vuosaari
– Lahti Kujala
– Jyväskylä Kanavuori
– Seinäjoki Roves
– Turku satama
– Vantaa Tuupakka
– Kuopio
– Tampere Lahdesjärvi

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys009)

Miten kaasuverkon ulkopuoliset tankkausasemat toimivat? Miten kaasu toimitetaan kaasuverkon ulkopuolisille asemille?

Putkiverkoston ulkopuolella liikennekaasun jakeluasemia on eri tyyppisiä. 

1. Liikennekaasun jakeluasema voi olla paikallisen biokaasun tuotantolaitoksen läheisyydessä, jolloin asemalta saa lähellä tuotettua paineistettua biokaasua, joka on myös molekyylitasoltaankin biometaania. Näilläkin asemilla voi esiintyä poikkeus sellaisissa tapauksissa joissa kysyntä ylittää tuotannon ja asiakkaille taataan saatavuus muualta tuodulla biokaasulla. Tällöin biokaasu tuodaan asemalle konteilla joissa voi olla myös sertifioitua biokaasua, joka ei välttämättä ole molekyylitasolla biometaania.

Tällaisia paikallisen biokaasulaitoksen omia lähiasemia ovat mm. Metenerin asema Laukaassa ja Palopuron asema Hyvinkäällä.

2. Toinen asematyyppi on liikennekaasun konttijakeluasema, johon kaasu tuodaan konteilla. Kontit on tankattu joko kaasun siirtoverkosta tai biokaasulaitoksista joissa on mahdollisuus biometaanin konttitankkauksiin. Konteissa kaasu on korkeassa paineessa jolloin saadaan logistisesti siirrettyä mahdollisimman paljon energiaa yhdellä kuljetuksella. Konteissa kaasu voi olla molekyylitasoltaan joko biometaania tai fossiilisen sekä biometaanin sekoitusta, tankkaaja voi kuitenkin ostaa sertifiointijärjestelmän avulla 100% Biokaasua.

Tällaisia konttiasemia ovat mm. Gasumin asemat Turussa ja Salossa sekä Mustankorkean Seppälän asema Jyväskylässä.

3. Sitten kuvaus LNG:n jakeluasemasta. LNG on vaihtoehtoinen polttoaine raskaalle liikenteelle. LNG:n jakeluasemalla jaetaan kylmää (-160℃) metaania, joka on nestemäistä. Nestemäisenä metaanin energiatiheys on vielä reilusti suurempi kuin korkepaineisena (200 barin paineessa), joka tekee siittää tehokkaan siirto- ja varastointimuodon. LNG:n jakeluasemilta saa myös nestemäistä biokaasua eli LBG:tä, sertifointijärjestelmä mahdollistaa sen että LBG:lle ei tarvitse olla erillisiä säiliöitä vaan fossiilisen ja uusiutuvan kaasun jakelun hallinta hoidetaan kaupallisilla periaatteilla. Tämä tekee uusiutuvasta kaasusta kilpailukykyisen siirtymäkaudella fossiilisesta uusiutuvaan, koska voidaan hyödyntää samaa tehokasta jakeluinfraa.

Gasumin LNG-tankkausasemat sijaitsevat Helsingissä, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa, Turussa, Vantaalla, Seinäjoella ja Kuopiossa.

4. Sitten vielä viimeisenä kuvaus yhdistelmäasemasta joka on erittäin monipuolinen tapa liikennekaasun jakelulle. Yhdistetyllä LNG:n ja CNG:n jakelusasemalla lähteenä toimii LNG tai LBG jota voidaan suoraan tankata rekkoihin tai nestemäistä kaasua käyttäviin pitkän matkan busseihin. Sen lisäksi nestemäinen metaani pumpataan korkeaan paineeseen ja höyrystetään CNG:ksi jolloin se on käytettävissä myös henkilöautoille.

Yhdistelmäasemilta saa tuotteet siis rekkoihin ja henkilöautoihin niin maakaasuna kuin biokaasuna. Tällaisella asemalla on usein mahdollista että myös LNG:n tai henkilöautoon maakaasun ostaja voi saada tankkiinsa molekyylitasolla biometaania, koska paikallisesti tuotettua LBG:tä myös jaellaan eri kohteisiin.

Tasehallintajärjestelmä mahdollistaa siis myös tehokkaan logistisen suunnittelun, koska LBG on osa LNG:n jakeluinfraa.  

Gasumin LNG-asemat Jyväskylässä, Lahdessa, Turussa, Vantaalla, Seinäjoella ja Kuopiossa ovat tällaisia yhdistelmäasemia, mutta Vuosaaren ja Oulun Äimäraution asemilta saa vain LNG:tä eikä niissä ole saatavilla CNG:tä henkilöautoille.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys023)

Vievätkö kaasusäiliöt paljon tilaa takakontista tai matkustamosta?

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys021)

Mikä on kaasuauton toimintasäde eli kuinka pitkälle kaasuautolla pääsee yhdellä tankillisella?

Automallista riippuen yhdellä tankillisella pääsee 300-500 km, joillakin jopa 800 km. Eikä matka koskaan keskeydy pitkäksi ajaksi. Joko kaasua voi muutamassa minuutissa tankata lisää tai matkaa voi jatkaa bensalla, sillä kaasuautoissa on yleensä myös bensatankki ja ne toimivat yhtä hyvin bensalla kuin kaasullakin.

Esimerkiksi uudella Skoda Octavialla, Volkswagen Golfilla ja Seat Leonilla ajaa kaasun voimin lähes 500 kilometriä ja bensiinillä noin 200 kilometriä lisää.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys010)

Onko kaasuauton huoltaminen kallista?

Kaasuauton huoltaminen voi olla vähän kalliimpaa kuin vastaavan bensa- tai dieselkäyttöisen auton. Kaasuautoissa on yleensä kiinteä öljynvaihtoväli, jolloin öljyt pitää vaihtaa 15000 km:n välein, kun vastaavassa bensiiniautossa öljynvaihtoväli on 30000 km. Toisaalta kaasuautoissa ei tarvitse käyttää kalliimpaa longlife -öljyä, jota nykyisin autoissa yleensä käytetään. Toki monen mielestä kaikissa bensa- ja dieselautoissakin olisi hyvä vaihtaa öljyt vähintään kerran vuodessa.

Kaasujärjestelmä sinänsä ei vaadi mitään erityisiä huoltotoimenpiteitä.

Autoliikkeet ovat tarjoamissaan huolenpitosopimuksissa tavallaan hinnoitelleet kaasuautojen vuosittaiset huollot ja korjaukset 50-150 euroa kalliimmiksi kuin vastaavien bensa-, diesel- tai hybridiautojen huollot ja korjaukset.

Esimerkiksi viiden vuoden huolenpitosopimus Škoda Octavialle 15000 km:n vuotuisella ajomäärällä  maksaa kaasuautolle 54 eur/kk, bensa-autolle 45 eur/kk, dieselautolle 47 eur/kk ja ladattavalle hybridille 49 eur/kk eli vuodessa kaasuautolle tulee kuluja 108 euroa enemmän kuin bensa-autolle, 84 euroa enemmän kuin dieselautolle ja 72 euroa enemmän kuin ladattavalle hybridille. (Hinnasto 3.6.2021, sis. Alv 24 %)

Volkswagen Polo Style 1.0:n 3 vuoden huolenpitosopimus 15000 km:n vuotuisella ajomäärällä maksaa kaasuautolle 37,90 eur/kk, bensa-autolle 30,80 eur/kk. Kaasuautolle huolenpitosopimus on siis 7,10 eur/kk eli 85,20 eur/v kalliimpi. (Tiedot tarkistettu 21.7.2021 VW:n hinnastosta.)

Huolenpitosopimuksen kiinteä kuukausierä kattaa normaalit huolto- ja korjauskulut, jotka tulevat muutoinkin eteen.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys011)

Miksi jotkut kaasuautot kuluttavat kaasun ohessa myös bensiiniä jonkin verran?

Joissakin kaasukäyttöisiksi konvertoiduissa autoissa polttoaineen syöttö on tarkoituksella säädetty niin, että myös bensiiniä syötetään moottoriin pieniä määriä kaasun ohella venttiilien voitelemiseksi ja näin ollen niiden kestävyyden takaamiseksi ja parantamiseksi. Bensiinin kulutus näissä autoissa on kuitenkin melko pientä, ehkä litra tai pari sadalla kilometrillä. Ns. puolitehdasvalmisteisista eli uutena konvertoiduista autoista tällaisia ovat mm. BRC:n Ruotsissa konvertoimat Fordit ja Subarut. 

Nykyisissä tehtaalla suoraan kaasukäyttöisiksi valmistetuissa autoissa ei  kulu bensiiniä kaasukäytöllä lainkaan, koska tässä mielessä tärkeät moottorin osat, kuten venttiilit ja männät, on vahvistettu kestämään kaasun aiheuttamaa kovempaa kulutusta.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys012)

Voiko minkä tahansa bensiinikäyttöisen auton konvertoida kaasukäyttöiseksi?

Tavallisimmin muunnos tehdään nelisylinterisestä bensiinimoottorista.

Suorassuihkutusmoottoriin muunnoksen voi tehdä vain, jos autotehdas on antanut tähän ohjeet, ja sellaiset on saatavilla vain harvoihin autoihin.

Teknisenä syynä on se, että suorasuihkutuksen käyttämät suihkupäät sijaitsevat sylinterissä, ja bensiinivirtaus huolehtii niiden jäähdytyksestä. Tämä pieni virtaus pitää säilyttää myös kaasukäyttöisenä, mutta toiminnan tarkat määritykset voi antaa vain autonvalmistaja.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys022)

Voiko dieselauton konvertoida kaasukäyttöiseksi?

Dieselautonkin voi periaatteessa muuttaa kaasukäyttöiseksi, mutta muunnoksen jälkeen moottori kuluttaa edelleen jonkin verran dieseliä – yleensä jopa suhteessa puolet dieseliä, puolet kaasua. Tämä tekee useimmiten dieselauton kaasumuunnoksesta kannattamattoman ja ympäristöhyödytkin jäävät vähäisiksi.

Polttoaine syttyy dieselmoottorissa puristustahdin aikana kohonneen paineen vaikutuksesta, eikä sytytystulppia tarvita. Metaani ei syty pelkän kohonneen paineen vaikutuksesta vaan sen sytyttämiseen tarvitaan sytytystulppia tai toinen polttoaine, mikä tekee dieselmottorin konvertoinnista kaasukäyttöiseksi vaativaa.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys013)

Onko kaasuauton tekniikka luotettavaa?

Kaasuauton tekniikka on normaalia, koeteltua polttomoottoriauton tekniikkaa. Et joudu koekaniiniksi kaasuauton valitessasi. Kaasu palaa moottorissa puhtaammin kuin bensiini, moottori pysyy puhtaampana ja kestää paremmin. Kaasun talvikäyttöominaisuudetkin ovat paremmat kuin bensiinillä, kaasun oktaaniluku on n. 130.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys014)

Onko kaasuauto turvallinen? Voiko kaasuautolla ajaa maanalaiseen parkkitaloon?

Kaasuauton turvallisuuden takaavat sekä polttoaineen fysikaaliset ominaisuudet että tarkoin määritellyt pakolliset kaasujärjestelmän turvalaitteet.

Metaani on ilmaa kevyempää, joten kaasu haihtuu nopeasti ilmaan mahdollisen vuodon tapahtuessa. Näin ollen metaani ei voi levitä maata myöten eikä valua pilaamaan pohjavesiä kuten bensiini ja diesel voivat tehdä.

Metaanin itsesyttymislämpötila on korkea, yli 600 ℃. Dieselin itsesyttymislämpötila on noin 210 ℃ ja bensiinin noin 260 ℃. Metaani on syttyvää vain silloin, kun sitä on 5-15 % ilmaan sekoittuneena.

Ei ole mitään estettä ajaa kaasuautolla myöskään maanalaisiin tiloihin. Joihinkin pysäköintiluoliin ja jopa bussiterminaaleihin ajo kaasuautoilla on joskus haluttu kieltää, mutta nämä kiellot ovat johtuneet väärinkäsityksistä ja ne on kumottu. Väärinkäsitys johtuu siitä, että mm. Keski-Euroopassa autojen polttoaineena käytetty nestekaasu aiheuttaa räjähdysvaaran vuotaessaan suljettuihin tiloihin. Metaanista sen sijaan ei ole enempää vaaraa kuin bensiinistä tai dieselistäkään.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys015)

Mitkä ovat metaanin aiheuttamat riskit kolaritilanteessa verrattuna bensiiniin ja dieselöljyyn?

Metaanin aiheuttamat riskit ovat monesta syystä pienemmät kuin bensiinin ja dieselin aiheuttamat riskit Kolaritilanteessa polttoaineen aiheuttama räjähdys tai palo on mahdollista, mikäli polttoainetankki repeytyy ja kipinä sytyttää vuotavan polttoaineen. Kaasutankit ovat erittäin paljon tukevampia kuin bensiini- ja dieselöljytankit, joten kaasutankkien repeytyminen on paljon epätodennäköisempää. Mikäli repeytyminen tapahtuu, metaani erittäin kevyenä kaasuna karkaa välittömästi, kun taas bensiinin ja dieselin höyryt ovat ilmaa raskaampia ja ne jäävät vuotokohdan lähelle odottamaan mahdollista kipinää. Bensiini- ja dieselhöyryt voivat syttyä erittäin alhaisessa (alle 1 %) pitoisuudessa ilmassa, kun taas metaanin syttyminen edellyttää vähintään 5 % pitoisuutta. Dieselöljy on bensiiniä turvallisempaa johtuen sen bensiiniä selvästi vähäisemmästä höyrystymisestä, josta johtuen syttymisrajapitoisuuden syntyminen on epätodennäköisempää.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys016)

Mitkä ovat metaanin aiheuttamat riskit tulipalotilanteessa verrattuna bensiiniin ja dieselöljyyn?

Metaanin aiheuttamat riskit ovat pienemmät. Metaanin itsesyttymislämpötila on 650 ºC, kun se bensiinillä ja dieselillä on 250 ºC. Mikäli tulipalo syttyy, bensiini ja dieselöljy tuottavat runsaasti savua ja erittäin monia terveydelle haitallisia myrkyllisiä ja syöpää aiheuttavia yhdisteitä. Metaanin palaminen ei tuota savua ja se tuottaa äärimmäisen vähän myrkyllisiä yhdisteitä.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys017)

Mitkä ovat metaanin aiheuttamat riskit vuototilanteessa verrattuna bensiiniin ja dieselöljyyn?

Metaanin aiheuttamat riskit ovat pienemmät. Liikennekaasu koostuu metaanista ja hiilidioksidista, jotka molemmat ovat myrkyttömiä ja hajuttomia yhdisteitä. Kaasumaisina ne karkaavat ilmaan eivätkä voi aiheuttaa maan tai vesistön pilaantumista. Bensiini ja dieselöljy sisältävät erittäin monia ihmisille ja ekosysteemille myrkyllisiä yhdisteitä, jotka vuodon seurauksena leviävät sekä maahan että vesistöihin.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys018)

Miten kaasuautoa verotetaan?

Kaasuauton verotuksesta kerromme erillisessä artikkelissa

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys019)

Kaasuautossa on myös bensatankki, mutta bensaa kuluu erittäin vähän, jos vain pystyy aina tarvittaessa tankkaamaan kaasua. Pitääkö tankissa oleva bensa ”vaihtaa uuteen” aika ajoin ajamalla enemmän bensalla? Kannattaako käyttää 98-oktaanista bensiiniä, sen sanotaan säilyvän paremmin?

Kokemusperäisesti voi sanoa, että bensiinin säilyvyys ei ole osoittautunut ongelmaksi vaikka pääosin ajaa pelkällä kaasulla. Suosituksena on ajaa sen verran bensiinillä että se vaihtuu tankissa pari kertaa vuodessa. Pienestä bensiinitankista bensiiniä voikin kulua talvikäynnistyksissä ja kaasun tankkauksen yhteydessä tehtävän laadun mittauksen aikana *) luonnostaan riittävä määrä takaamaan bensiinin vaihtuvuuden.

Jos bensiinillä ei varsinaisesti joudu ajamaan lainkaan, niin bensiiniä kuluu todella vähän eikä taloudellisesti ole merkitystä, vaikka tankkaisi vähän kalliimpaa 98-oktaanista. Varmuuden vuoksi siis ehkä sitä tai jopa pienmoottoribensiiniä eli alkylaattibensiiniä, joka ei vanhene eikä hartsiinnu tankissa ja jonka korroosionsuojalisäaine suojaa polttoainejärjestelmää syöpymiseltä.

*) Ainakin tehdasvalmisteisissa kaasuautoissa järjestelmä mittaa kaasun laadun aina kaasun tankkauksen jälkeen ja silloin moottori käyttää bensiiniä muutaman sadan metrin matkan ajoon.

(https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/#kysymys020)