Kaasuautotiedon perusteet

Päivitetty , Jukka Roinila

Kun Suomessa puhutaan kaasuautosta, tarkoitetaan yleensä autoa, jonka ensisijaisena polttoaineena toimii metaanikaasu, joka voi olla joko fossiilista maakaasua tai biokaasua tai niiden sekoitusta, jota esimerkiksi Ruotsissa myydään nimellä fordonsgas. Euroopassa ja muualla maailmassa myös nestekaasu (Saksassa Autogas, LPG) on yleisesti käytetty polttoaine, mutta Suomessa sen käyttö on käytännössä estetty verotuksella.

Normaali varastointitapa metaanille henkilöautoissa on kaasun paineistaminen 200 bar paineeseen (compressed natural gas, CNG). Raskaissa kaasuautoissa käytetään myös nesteytettyä kaasua (liquified natural gas, LNG), mutta se sopii ainoastaan sellaisiin käyttöihin, joissa polttoainetta käytetään lähes jatkuvasti.

Kaasuauto voi kulkea myös bensiinillä

Kaasuauto siis käyttää kaasua ensisijaisena polttoaineena, mutta yleensä kaasuautoissa on myös bensatankki ja ne voivat kulkea myös bensiinillä yhtä hyvin kuin kaasullakin. Tällaisesta kahden polttoaineen järjestelmästä käytetään termiä bi-fuel. Toisena polttoaineena voi bensiinin sijasta olla myös diesel, tällaisesta järjestelmästä käytetään termiä dual-fuel.

Kaasuauton moottori on normaali kipinäsytytys(otto)moottori, periaatteessa aivan samanlainen kuin bensiinimoottorit. Joissain tapauksissa metaanimoottorissa voi olla korkeampi puristussuhde, koska metaanin oktaaniluku on bensiiniä korkeampi. Korkeampi puristussuhde nostaa moottorin termistä hyötysuhdetta, mutta kun tällaisessa optimoidussa kaasumoottorissa voidaan käyttää myös bensiiniä, pitää nakutus estää esim. myöhäistämällä sytytystä, mikä hieman huonontaa hyötysuhdetta.

Bi-fuel -moottori käyttää bensiiniä normaalisti hyvin vähän, ainoastaan kylmäkäynnistyksiin alle -10 asteen pakkasilla sekä lisäksi kaasun tankkauksen jälkeen muutaman sadan metrin matkan kaasun laadun mittaamisen ajan. Joidenkin bensiinikäyttöisistä kaasukäyttöisiksi muunnettujen autojen polttoaineen syöttöjärjestelmä on säädetty syöttämään normaaliajossa kaasun ohella myös pieni määrä bensiiniä venttiileiden ja mäntien voitelun takaamiseksi. Tällaisia jonkin verran bensiiniäkin kuluttavia autoja ovat mm. Ruotsissa uutena konvertoidut Fordit ja Subarut.

Dual-fuel -moottori taas toimii niin, että se käyttää yhtä aikaa sekä dieseliä että kaasua; dieseliä voi kulua litra tai pari tai enemmänkin sadalla kilometrillä.

Monofuel-kaasumoottori ei tarvitse tuekseen toista polttoainetta vaan se on rakennettu käyttämään kaikissa tilanteissa ainoastaan kaasua. Joissakin monofuel-autoissa on silti pieni bensatankki turvaamassa matkan jatkumista kaasun loputtuakin, moottori siis kyllä pystyy toimimaan myös bensiinillä. Monofuel-autoja ei henkilöautoluokassa ole nykyään markkinoilla, sen sijaan paketti- ja kuorma-autoluokissa se on yleinen. Tällaisia ovat mm. Iveco Daily paketti- ja kuorma-autot.

Käsikirja kaasukäyttöisten ajoneuvojen hankinnan ja käytön tueksi.

Turun ja Oulun ammattikorkeakoulut ovat tuottaneet yhteistyönä CircVol­-hankkeessa kattavan oppaan kaasukäyttöisten ajoneuvojen hankinnan ja käytön tueksi. Käsikirja on ladattavissa CircVol-hankkeen sivuilta ja luettavissa täällä.

Tehdastekoinen tai jälkiasennettu

Kaasutekniikan jälkiasentaminen tavalliseen bensiinikäyttöiseen autoon on myös mahdollista. Itse asiassa kaasuautojen alkuaika olikin pitkälti tällaisten muunnostöiden eli konversioiden varassa, niitä on mm. Italiassa tehty miljoonia. Vasta 1990-luvun loppupuolella varsinaiset autonvalmistajat alkoivat tuottaa tehdasvalmistettuja kaasuautoja ja sarjavalmistuksen myötä myös hinnat laskivat. Muunnostyö ja tarvittavat osat maksavat mallista riippuen muutamia tuhansia euroja.

Täältä löytyy enemmän tietoa auton muuntamisesta kaasukäyttöiseksi.


Kaasuajoneuvojen kaasujärjestelmistä syvempää tietoa löytyy esimerkiksi Kaasuyhdistyksen julkaisusta Kaasuajoneuvojen turvallinen huolto ja korjaus.

1 thought on “Kaasuautotiedon perusteet”

Leave a Comment