Kaasuauton päästöt maa- ja biokaasulla

Kaasuauton polttoaine koostuu lähes kokonaan metaanikaasusta, CH4. Kaasu on kemialliselta koostumukseltaan periaatteessa aina samanlaista, laatupoikkeamia tosin saattaa esiintyä, mutta suurin ero on siinä, mistä kaasu on peräisin ja millainen ympäristö- ja ilmastovaikutus sen käytöllä on.

Liikennekaasua on tarjolla kahta laatua:
venäläistä maakaasua ja kotimaista biokaasua. 

Mitä maakaasu on?

Maakaasu (englanniksi Natural Gas, saksaksi Erdgas, ruotsiksi naturgas) on fossiilinen polttoaine, jota on syntynyt ajan saatossa maankuoren sisällä. Maakaasua saadaan maakaasu- ja öljyesiintymistä sekä liuskekivestä, esiintymiä sijaitsee maalla ja merellä. Peräti kolmasosa maailman todetuista maakaasuvarannoista sijaitsee Venäjällä, josta myös Suomi hankkii pääosin maakaasunsa. Venäläinen maakaasu on hyvin metaanipitoista, siinä mielessä hyvin korkealaatuista. Eurooppaan venäläistä kaasua kuljetetaan SouthStream ja NordStream -kaasuputkissa, Eurooppaan hankitaan maakaasua myös Pohjanmeren esiintymistä sekä liuskekiviesiintymistä USA:sta. Myös Suomeen tuodaan norjalaista maakaasua nesteytettynä LNG:nä laivakuljetuksina.

Suomessa maakaasua käytetään pääasiassa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä teollisuuden valmistusprosesseissa. Muualla, mm. Keski- ja Etelä-Euroopassa, maakaasu on yleinen kotien lämmityksen polttoaine ja sitä käytetään paljon keittiökaasuna kodeissa ja ravintoloissa.

Fossiilisista polttoaineista maakaasu on puhtain, sillä sen palamisessa ei synny rikkiä tai raskasmetalleja. Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat myös selkeästi alhaisemmat kuin öljyn tai kivihiilen. Maakaasun käytöllä pystytäänkin alentamaan päästöjä merkittävästi erityisesti meri- ja raskaassa tieliikenteessä. Henkilö- ja pakettiautokäytössä maakaasu vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 25 % bensiiniin verrattuna.

Entä biokaasu?

Biokaasua syntyy luonnossa mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasun tuotantolaitoksilla biokaasua valmistetaan mädättämällä biokaasureaktoreissa biomassaa, pääasiassa yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden jätettä. Biokaasun valmistukseen ei käytetä mitään ruoaksi kelpaavaa tai ruoan tuotantoa korvaavaa.

Gasumin biokaasulaitos, Oulu. (Kuva: Gasum)

Biokaasua voidaan valmistaa myös synteettisesti, esimerkiksi Power-to-Gas -menetelmällä erottelemalla vedestä vetyä ja yhdistämällä sitä ilmasta saatavaan tai esimerkiksi jossain teollisessa prosessissa tai raakabiokaasun puhdistuksessa vapautuvaan hiilidioksidiin. Menetelmä vaatii runsaasti energiaa, siksi siihen käytetäänkin esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaloiden ylijäämäsähköä, joka näin saadaan varastoiduksi.

Biokaasureaktorissa valmistuvan biokaasun metaanipitoisuus on vielä suhteellisen alhainen, n. 60 %, mutta sitä voidaan sellaisenaan käyttää polttoaineena esimerkiksi lämmön- ja sähköntuotantoon. Liikennepolttoaineeksi raakabiokaasua pitää jalostaa poistamalla siitä hiilidioksidia ja muita epäpuhtauksia.

Liikennepolttoaineeksi jalostettu biokaasu on lähes puhdasta metaania ja se vastaa ominaisuuksiltaan täysin fossiilista maakaasua.

Biokaasusta käytetään myös termiä uusiutuva kaasu ja eri maissa käytetään myös erilaisia käsitteitä. Esimerkiksi englannin kielellä tunnetaan ehkä parhaiten käsite Renewable Gas, Saksassa puhutaan Bio-Erdgasista. Ruotsissa myydään liikennekaasua nimellä fordonsgas, joka on biokaasun ja maakaasun sekoitusta, jossa nykyisin on noin 90 % biokaasua.


Kaasuauton päästöt

Virallisesti WLTP-mittausten mukaan kaasuauton CO2-päästöt ovat parikymmentä prosenttia pienemmät kuin vastaavan bensiinikäyttöisen auton.

Esimerkiksi Skoda Octavia Combi 1,5 TSI Style DSG
– kaasukäyttöisenä 114 g/km
– bensiinikäyttöisenä 136 g/km.


WLTP-mittauksesta saadut arvot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta vaan ovat itse asiassa biokaasun osalta hyvinkin harhaanjohtavia. WLTP:n mukainen CO2-päästö mitataan pakoputken päästä maakaasua polttoaineena käyttäen. Pakoputken päästä tehtävää päästömittaustapaa kutsutaan Tank-to-Wheel (TTW) -mittaustavaksi. Se, käytetäänkö mittauksessa polttoaineena maa- vai biokaasua, ei muuta tulosta kovinkaan paljon, koska pakoputken päästä todellakin tulee hiilidioksidia käyttipä polttoaineena sitten maakaasua tai biokaasua. Vääryys tulee siitä, että fossiilista polttoainetta käytettäessä pakoputken päästä tuleva hiilidioksidi on peräisin maan sisästä ja se suoraan lisää hiilidioksidikuormitusta ilmakehässä, mutta biokaasua käytettäessä pakoputken päästä tuleva hiilidioksidi on peräisin normaalista luonnon kiertokulusta eikä hiilidioksidin määrä ilmakehässä lisäänny. Biokaasua poltettaessa vapautuva hiilidioksidi on siis hiilidioksidia, joka on luonnon normaalissa kiertokulussa olevaa ja ilmakehään joka tapauksessa kuuluvaa hiilidioksidia.

Todellisuudessa biokaasua käyttävän auton hiilidioksidipäästö on äärimmäisen pieni, kun päästön mittauksessa huomioidaan koko polttoaineen elinkaari tuotannosta käyttöön asti Well-to-Wheel (WTW) -mittaustapaa käyttäen. Tällä mittausmenetelmällä saadaan esiin sekä kestävästi tuotettuja biopolttoaineita, esimerkiksi biokaasua, käyttävien että fossiilisia polttoaineita käyttävien ja sähköautojenkin todelliset päästövaikutukset. WTW-mittaustapaa vastustaa tietenkin koko fossiilisia polttoaineita valmistava teollisuus, mutta onneksi EU:n parlamentti ainakin edellyttää EU:n komission tekevän selvityksen vuoteen 2023 mennessä menetelmän käyttöönotosta.

Biokaasun käyttö polttoaineena vähentääkin auton kasvihuonekaasupäästöjä noin 85 % verrattuna bensiiniin, kun huomioidaan polttoaineen koko elinkaaren aikaiset päästöt eli polttoaineen päästöt tuotannosta käyttöön asti. Maakaasulla vastaava vähennys on n. 25 %. Biokaasuautolle laskettavat päästöt johtuvat biokaasun tuotannon ja jakelun aikaisista päästöistä, itse biokaasun käyttäminen polttoaineena ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä lainkaan.


Biokaasu on ekologisin valinta

Kesällä puuhun kasvaa lehti. Tämä lehti sitoo hiiltä ilmasta (ja suurin osa siitä sitoutuu puuhun, mutta osa siihen itse lehteen). Syksyllä puu pudottaa lehden ja se maatuu, jolloin siihen sidottu hiili vapautuu ilmakehään (riippumatta siitä mitä me teemme). Jos tämän lehden ottaa talteen, ja tekee siitä biokaasua, niin siihen sidottu hiili vapautuu vasta kun se on sitä ennen liikuttanut autoa eli sen sisältämä energia on käytetty hyödyksi. Tämä hiili siis vapautuu joko maatumisen tai ajamisen myötä. Sinä valitset.

Biokaasun elinkaaren aikaiset päästövaikutukset



Kasvihuonekaasujen vähenemä riippuu paljon siitäkin, mistä raaka-aineesta biokaasu on tuotettu.


Laske paljonko säästät ja paljonko hiilidioksidipäästösi pienenee, kun ajat biokaasulla

Ylen ilmastolaskuri kertoo, että ajamalla biokaasulla bensiinin sijaan vähennät hiilidioksidipäästöjäsi 2940 kg vuosittain. Laskelman on tehnyt Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto.

Gasumin laskuri kertoo, että säästät 830 euroa vuodessa. Oletuksena on, että ajat 20000 km/v nykyisellä bensa-autollasi 6,2 l/100 km keskikulutuksella.


Vähäpäästöisyyden lisäksi biokaasulla on monia
muitakin hyviä ominaisuuksia

  • Biokaasu on aitoa kiertotaloutta
  • Biokaasu on 100 % kotimaista, sen käytöllä korvataan fossiilisten polttoaineiden tuontia ja sen tuotanto työllistää kotimaassa
  • Biokaasun tuotannossa syntyy rinnakkaistuotteena hyviä ravinteita maanparannuskäyttöön, mikä mahdollistaa keinolannoitteiden käytön vähentämisen

Yli puolet kaasuautoilijoista valitseekin nykyään polttoaineekseen biokaasun.

Gasumin biokaasulle on myönnetty sekä avainlipputunnus että pohjoismainen ympäristömerkki

2 thoughts on “Kaasuauton päästöt maa- ja biokaasulla”

Leave a Comment